Rakkaus
täydellisimmillään

sanana tarpeeton

Sydämeeni
on avain

Varmasti lempeä

Taatusti armollinen

Ehdottoman viisas

ja Kultainen

Ajatuksesi
iskee ruoskana

Sydänparkani
värisee

Miten voisit
ymmärtää

Ajatus on energiaa
Sähkövirtaa
polttavaa

Valo näkee pimeyden sisään
En voi sille mitään

Et jaksanut katsoa itseesi
minut sinä silloin tuomitsit

Suruni kivenä kengässä
Näkymättömissä
Hiertäen

Kasvoni eivät paljasta
Eleeni eivät lavertele

Kivettynyt tunteeni
Ei kerro
Enää mitään

Nykyajan
hammasratas

Tuulitunnelissa
hammasharja

Pieni valo
loistaa
pimeydessä

Pessimistikin
näkee tähtiä

Tai on näkemättä

Linnunrata
Liikkuu ihollani

Meridiaanini kiehuvat
Soluni kuiskaavat

Joko nyt?

Itseni selkäni taakse piilotan
Etten sädekehääni näkisi
Valo liian kirkas
silmilleni

Käännyn kadunkulmasta
väärään suuntaan
Tahallani
eksytän itseni

Kätkeydyn pimeyteen

Mutta

Ne löytävät minut
Aina
Ikuisesti
Jotka Valon näkevät

Minä en jaksa
Kantaa siipiäni

Älä kerro minulle
sillä minä tiedän

En halua kuulla
koska minä tiedän

Et usko minuun

Sinä et taida uskoa
edes itseesi